Perusasiat pähkinänkuoressa
Ilmastokirjo » muut artikkelit » Perusasiat pähkinänkuoressa

Perusasiat pähkinänkuoressa

Ilmakehä pidättää auringosta säteilevää lämpöä. Jos kaikki auringosta tuleva lämpö säteilisi takaisin avaruuteen, maapallolla ei voisi elää, koska maapallolla olisi liian kylmä.

Ihmisen toiminta on lisännyt hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Nämä kasvihuonekaasut saavat ilmakehän pidättämään enemmän lämpöä kuin ennen.

Kasvihuonekaasujen määrä kasvaa ilmakehässä fossiilisten polttoaineiden polttamisen takia. Fossiiliset polttoaineet tarkoittavat mm. öljyä, hiiltä ja maakaasua. Ne ovat olleet vuosimiljoonia maaperän uumenissa. Kun niitä poltetaan paljon energian tuottamiseksi, ne lisäävät kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä. Myös maatalous tuottaa kasvihuonekaasuja.

Kansainvälisen imastopaneelin IPCC mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta jopa yli 4 astetta, ellei päästöjä rajoiteta voimakkasti. Tavoitteena on 1,5 asteen nosu, ja se vaatii tehokkaita toimenpiteitä.
Asiantuntijoiden mukaan (kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC) yli 1,5 asteen keskilämpötilan nousu aiheuttaa suurta vahinkoa luonnolle, ihmisille ja ihmisyhteisöille. Aineistolähde: Ilmatieteen laitos ja ympäristöministeriö 2021. Ilmasto-opas.fi. Kuvat: Aliina ja Helmi.

 

Kuvituskuva

 

Vaikutukset

Voimakas keskilämpötilan nousu aiheuttaisi suurta vahinkoa luonnolle, ihmisille ja ihmisyhteisöille:

Ilmastonmutoksen vaikutukset näkyvät maalla, merellä, ilmakehässä sekä lumi- ja jääpeitteessä. Valtamerten pinta nousee, vahinkoa aiheuttavat sääilmiöt lisääntyvät, ilmakehän alaosa lämpenee ja jäätiköt kutistuvat. Osa ilmiöistä on peruuttamattomia.

 

Eri maiden välillä on suuriakin eroja: teollistuneet rikkaat maat aiheuttavat paljon enemmän päästöjä kuin köyhemmät ja kehittyvät maat.  On suuri haaste, kuinka kehittyvien maiden tulevaisuus voisi olla ilmaston kannalta kestävämpi kuin rikkaiden maiden tähänastinen toiminta. Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikista eniten niihin ihmisiin, jotka eivät itse voi siihen vaikuttaa.

Hiilidioksidipäästöjen vertailua eri maissa. Pohjois.Amerikassa päästöt ovat 14 tonnia/henikilö vuodessa, Euroopassa noin 8 tonnia. Suomalaisen päästöt ovat 12 tonnia vuodessa mutta tansanialaisen vain 0,4 tonnia vuodessa. Global Carbon Atlas, Maailman kuvalehden mukaan.
Hiilidioksidipäästöjä ihmistä kohden eri maissa. Lähde: Global Carbon Atlas Maailman kuvalehden mukaan. Kuva: Aliina ja Helmi,

Teollistuneiden ja rikkaiden maiden päästöt ovat henkeä kohden laskettuna paljon suurempia kuin kehittyven ja köyhempien maiden. Kuva: Maailman kuvalehti.

Suomi

Alla on kuvattu keskivertosuomalaisen ilmastojalanjälki. Siihen on laskettu mukaan kaikkien tuotteiden ja palvelujen päästöt, siis myös tuontitavarat.

 

Kotitalouksien kulutusvalinnoilla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Päästöjä syntyy esimerkiksi lämmityksestä, yksityisautoilusta, etenkin liharuoan tuotannosta, ruokahävikistä ja lentämisestä. Hiilijalanjäljen pienentäminen voi tuntua luopumiselta ja itselle mielekkäiden asioiden menettämiseltä. Totuus on kuitenkin se, että voit saada myös paljon uutta tilalle.

Keskivertosuomalaisen hilijalanjäljestä ruoka ja asuminen ovat kumpikin noin viidennes. Liikenne ja matkailu sekä muu kulutus ovat kumpikin noin 30 prosenttia. Lähde: Sitra.
Lähde: Sitra. Kuva: Aliina ja Helmi.

Muutos

Yhteiskuntamme toiminta on perustunut liikaa ympäristökuorman kasvattamiseen. Ilmastonmuutos on yksi polttavimmista haasteista, mutta myös luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja lajien sukupuutto on iso ongelma. Se liittyy myös ilmastonmuutokseen. Nyt on aika ryhtyä toimenpiteisiin.

Kansainvälinen ilmastonmuutoksen asiantuntijapaneeli IPCC sanoo näin: Ilmastonmuutosta voidaan hillitä vain perustavanlaatuisella muutoksella sekä yksilöiden, yhteisöjen, yritysten, instituutioiden että hallitusten tasolla.

 Iso asia: hiilineutraalius

Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Nollapäästöjen saavuttamiseksi kaikki maailman kasvihuonekaasupäästöt on siis kyettävä ottamaan talteen.

Hiilinielu sitoo enemmän hiilidioksidia kuin päästää ilmakehään. Tärkeimmät luonnon omat hiilinielut ovat maaperä, metsät ja valtameret. Suomen tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.

Tulevaisuus

Ilmastomuutoksen hillitseminen on yhä mahdollista. Tavoite on yhteinen, vaikka moni asia on vielä epävarma. Kannattaa siis myös itse toimia ja käyttää keinoja, jotka ovat omien arvojen ja ajattelun mukaisia.

Jokaisen kannattaa ilmaista mielipiteensä ja vaatia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi nopeita toimia. Näin yritykset ja yhteisöt, jotka muuten ehkä välttelisivät vastuutaan, tarttuvat toimeen.

Ilmastopolitikasta ja yritysten ratkaisuista vastaavat silti aikuiset, eivät lapset ja nuoret, joilla ei ole valtaa tehdä päätöksiä. Lasten ja nuorten ääntä halutaan kyllä tulevaisuudessa kuulla yhä tarkemmin ja niin, että sillä on vaikutusta. Nyt on toimittava, koska on ihan pakko, päättäjät silloin ajattelevat.