Johdatus ilmastonmuutokseen
Ilmastokirjo » muut artikkelit » Johdatus ilmastonmuutokseen

Johdatus ilmastonmuutokseen

Mistä ilmastonmuutos johtuu ja mitkä ovat sen seuraukset?

Ilmakehä lämmittää maapalloa ja tekee elämän mahdolliseksi

Maapallon ilmakehä toimii niin kuin kasvihuoneen lasikatto. Se päästää auringosta tulevan valon ja lämpösäteilyn lävitseen, mutta ei päästä kaikkea lämpöä karkuun, siis takaisin avaruuteen.

Tämä on hyvä juttu. Jos kaikki auringon lämpö pääsisi pois maapallolta, täällä olisi tosi kylmä. Keskilämpötila olisi noin miinus 18 astetta. Elämä ei olisi mahdollista. Nyt maapallon keskilämpötila on noin 15 astetta, ja siksi elämä on mahdollista.

Ihmisen toiminta on lisännyt ilmakehän lämmittävää vaikutusta

Ihmisen toiminta on kuitenkin muuttanut ilmakehän koostumusta. Maapallon pinnan alle on vuosimiljoonien kuluessa muodostunut muun muassa öljyä, hiiltä ja maakaasua. Ne ovat fossiilisia polttoaineita. Kun niitä poltetaan energian tuottamiseksi ja esimerkiksi autojen polttoaineena, ilmakehään pääsee lisää hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja. Ne pidättävät ilmakehässä yhä enemmän lämpöä ja nostavat maapallon keskilämpötilaa.

Ihmiset ovat myös hävittäneet hiilidioksidia sitovia kasveja esimerkiksi hakkaamalla metsiä eri syistä: pelloiksi, laitumiksi tai muuhun käyttöön. Esimerkiksi sademetsät sitovat paljon hiilidioksidia, ja niiden hävittäminen on erityisen vahingollista.

Ilmaston lämpeneminen sulattaa jäätiköitä, voimistaa sään ääri-ilmiöitä ja tuhoaa viljelysmaita

Lämpenemisen seurauksena napaseutujen jäätiköt sulavat yhä nopeammin, ja meren pinta nousee ja voi jopa hukuttaa alleen kaupunkeja. Vaikka maapallon meret sitovat paljon hiilidioksidia, ilmaston lämpeneminen voi vahingoittaa niitäkin. Lisäksi monia muitakin haitallisia ilmiöitä voi käynnistyä. Esimerkiksi Siperian maaperässä aina jäätyneenä ollut ns. ikirouta on alkanut sulaa, minkä vuoksi siellä maaperästä voi haihtua valtavia määriä kasvihuonekaasuja.

Lisäksi ennusteiden mukaan jo ennestään kuivilla alueilla kuivuus lisääntyy, ja sään ääri-ilmiöt voimistuvat kaikkialla maailmassa. Odotettavissa voi olla yhä voimakkaampia hirmumyrskyjä, tulvia, rankkasateita ja helleaaltoja. Monet kasvi- ja eläinlajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, koska ne eivät ehdi sopeutua muuttuvaan ilmastoon.

Kuivuus tuhoaa viljelysmaita ja esimerkiksi puhdasta vettä on monin paikoin entistä vähemmän. Siksi ihmisten on muutettava pois asuinalueiltaan. Tätä sanotaan ilmastopakolaisuudeksi.

Ilmastonmuutos voi kehittyä niin voimakkaaksi, että se uhkaa nykyisenkaltaista elämää kaikkialla maapallolla.

Lisätietoa

Ilmastonmuutoksen torjuminen

Ilmastonmuutosta voidaan torjua vähentämällä kasvihuonekaasujen päästöjä ja sitomalla ilmakehässä jo olevaa hiilidioksidia, esimerkiksi istuttamalla lisää puita ja metsiä. Metsät ovat siis ns. hiilinielu, eli ne sitovat ilmakehän hiilidioksidia, kun ne kasvavat. Kasvit koostuvat ennen kaikkea hiilestä, jota ne saavat ilmakehän hiilidioksidista. Siksi myös metsien suojelu ja kestävä hyödyntäminen ovat tärkeitä ilmaston kannalta.

Maailman valtiot tekivät jo vuonna 2005 Kiotossa ensimmäisen sopimuksen ilmastonmuutoksen torjumisesta ja päästöjen vähentämisestä. Sen jälkeen solmittiin vuonna 2016 Pariisin sopimus, joka koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa.

Kansainvälinen ilmastopaneeli: Ilmaston lämpeneminen on pysäytettävä 1,5 asteeseen…

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on maailman hallitusten välinen tieteellinen toimielin, joka tuottaa tutkittua tietoa ilmastosta ja ilmastonmuutoksesta. Se varoitti raportissaan lokakuussa 2018, etteivät maailman valtioiden tähänastiset lupaukset päästövähennyksistä riitä. IPCC sanoo, että ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen.

IPCC kertoi, että jos ilmasto lämpenee kaksi astetta (eli yli 1,5 astetta), vaikutukset ovat paljon paljon haitallisempia kuin tähän mennessä on yleisesti ymmärretty. Maailman maiden tämänhetkiset sopimukset ja lupaukset päästövähennyksistä eivät riitä tavoitteen saavuttamiseksi.

…ja toimenpiteet on aloitettava heti

IPCC kertoi myös, että toimet on aloitettava heti. Päästöjä täytyy vähentää  rajusti jo lähivuosina. Raportin mukaan 1,5 asteen tavoitteessa pysyminen edellyttäisi maailmanlaajuisten nettopäästöjen kääntämistä jyrkkään laskuun jo vuonna 2020. Viimeistään vuonna 2050 kaikki kasvihuonekaasupäästöt on kompensoitava samansuuruisin poistoin. Päästöjen vähentämisellä on kovempi kiire kuin aiemmin ajateltiin.

Kansainvälisesti ei vielä ole löydetty tehokasta tapaa toimia tosi ripeästi niin, että kaikki olisivat mukana. Esimerkiksi Yhdysvallat ei ole viime vuosina ollut erityisen innokas tehostamaan maailmanlaajuisia toimia.

Miten päästöjä sitten vähennetään?

Kriittisen 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan muutoksen mittakaava on ennennäkemätön. Päästövähennyksiin tähtääviä toimia on tehtävä kaikkialla yhteiskunnassa ripeästi ja kauaskantoisesti. Ja on toimittava kaikkialla maailmassa!

Energiaratkaisuilla on suuri vaikutus

Tärkein ratkaisu on monien asiantuntijoiden mielestä uusiutuvien energiamuotojen lisääminen, koska energiantuotanto on niin suuri päästöjen tuottaja.

Jotta tavoitteet saavutettaisiin, tulisi esimerkiksi uusiutuvan sähkön kuten aurinko- ja tuulivoiman osuuden nousta yli 80 prosenttiin sähköntuotannosta maailmanlaajuisesti.

Myös liikenne, kulutus ja maatalous ovat tärkeitä

Liikenne, kaikenlainen kulutus ja maatalous ovat tärkeitä alueita, joilla on toteutettava uusia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Päästövähennykset eivät ehkä yksin riitä lämpötilan nousun taltuttamiseksi, vaan hiilidioksidia on pystyttävä poistamaan ilmakehästä muun muassa hiilinielujen sekä hiilidioksidin talteenoton keinoin. Hiilidioksidin poistamista ilmakehästä tarvitaan sitä enemmän, mitä hitaammin päästöjä vähennetään. Hiilidioksidin poistokeinoihin liittyy kuitenkin vielä paljon ratkaisemattomia kysymyksiä.

Tämän jakson lähde:

Lisätietoa IPCC-raportista ja 1,5 asteen tavoitteesta (Ilmatieteen laitos)

Hiilinielut sitovat ilmakehän hiilidioksidia

Hiilinielu tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kasvit sitovat ilmakehästä hiilidioksidia. Kun esimerkiksi puu kasvaa, se sitoo itseensä ilmakehästä ottamaansa hiiltä.

Maapallon tärkeimmät hiilinielut ovat meret ja metsät. Levät ja kasvit muuttavat yhteyttämällä ilman hiilidioksidia omaksi biomassakseen. Meriin liukenee hiilidioksidia sellaisenaan ja muissa epäorgaanisissa muodoissa. Myös maaperä sitoo jonkin verran hiilidioksidia, mutta toisaalta se myös vapauttaa sitä. Maatalousmaat ovat yleensä hiilidioksidin lähteitä eivätkä nieluja.

Metsien suojeleminen ja puiden istuttaminen ovat tärkeitä tekoja ilmastonmuutoksen kannalta. Puiden istuttamista on kuvattu jopa ratkaisevaksi askeleeksi ilmastonmuutoksen torjunnassa.Tuore Ylen artikkeli antaa paljon taustatietoa metsittämisestä Suomessa.

Lähde ja lisätietoa hiilinieluista (ilmasto-opas.fi)

Suomen tavoitteet ilmastonmuutoksen torjunnassa

Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Eduskuntapuolueiden yhteisen linjauksen mukaan tavoite edellyttää pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU:n hiilineutraalius saavutetaan ennen vuotta 2050.

Nykyisen hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi hyvinvointiyhteiskunnaksi vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa, ettei Suomi lisää hiilidioksidin ja muiden kasvihuonepäästöjen määrää ilmakehässä vaan päästöt ja hiilensidonta esimerkiksi metsiin ovat tasapainossa.

Töitä on tehtävä joka sektorilla, mutta suurimmat päästövähennystarpeet ja -mahdollisuudet ovat fossiilisen energian käytössä.

Mitä me tavalliset ihmiset voimme tehdä?

Tavallisen ihmisen keinot hillitä ilmaston lämpenemistä liittyvät ennen kaikkea asioihin, joihin itse voimme vaikuttaa. Tällaisia ovat asuminen, liikkuminen ja ravinto. Asiantuntijat painottavat myös kulutuksen vähentämistä. Kulutus vaikuttaa suoraan siihen, paljonko energiaa käytetään esimerkiksi tavaroiden ja palveluiden tuotantoon ja kuljettamiseen.

Monien asiantuntijoiden mukaan pelkkään teknologiaan uskominen ei välttämättä tuo ratkaisua, vaan ihmisten on muutettava omaa toimintaansa. Meidän yhteiskuntiamme ja kulttuureitamme on uudistettava ilmastoystävällisiksi.

Tavoitteena hiilijalanjäljen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä

Suomalaisia kehotetaan puolittamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä.

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tässä yksilön aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja hänen asumisestaan ja kulutuksestaan syntyy. Tällä hetkellä suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 10 000 kg CO2/vuosi. Tavoitteeksi asetetun 1,5 asteen mukainen hiilijalanjälki suomalaiselle vuonna 2030 olisi noin 3 000 kg CO2/vuosi.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisen hiilijalanjälki on varsin iso. Köyhien maiden ihmisten hiilijalanjälki on paljon pienempi. Maailmanpankin tuottamasta kaaviosta näkyy hiilidioksidipäästöt maittain. Kaavio on vuodelta 2014, mutta se antaa hyvän kuvan myös nykyisestä tilanteesta.

Lisätietoa

Nykyinen kulutus ylittää ympäristön ja maapallon kestokyvyn

Monet ovat siis sitä mieltä, että erityisesti rikkaissa maissa elämäntapoja pitää muuttaa paljon, jotta kulutus saadaan kestävälle tasolle. Ilmastonmuutoksen ohella tärkeää on maailman luonnonvarannoista ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen.

Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Koko maailman ylikulutuspäivä on viime vuodet ollut elokuun alussa. Maapallon väestö siis käyttää noin seitsemässä kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Suurimmat syyt tähän ovat energiantuotanto, liikenne ja ruoantuotanto.

Suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Vuonna 2019 suomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä oli 5. huhtikuuta.

Miten omia päästöjä voi vähentää?

Kulutukseen voi vaikuttaa harkitsemalla, mitä todella tarvitsee ja ostamalla kestäviä sekä vastuullisesti tuotettuja tuotteita.

Lentomatkustamista pitäisi vähentää ja joukkoliikenteen käyttöä lisätä. Myös asuminen tuottaa päästöjä. Suomessa asuntoja täytyy esimerkiksi lämmittää iso osa vuodesta, ja siihen tarvitaan energiaa.

Tieto omien asumisen, liikkumisen ja kulutukseen liittyvien valintojen ympäristövaikutuksista helpottaa ekologisten valintojen tekemistä. Siksi Sitra onkin listannut 100 fiksua arjen tekoa, joilla jokainen voi vähentää päästöjään.

Ilmastonmuutoksen torjunta teknologisin ratkaisuin

Uudet tekniset keksinnöt ja menetelmät voivat auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vähäpäästöisemmät liikenneratkaisut, uusiutuvan energian uudet innovaatiot ja esimerkiksi hiilen ja hiilidioksidin poistaminen päästöistä ja jopa ilmakehästä voivat olla tällaisia ratkaisuja.

Maatalouden päästöjä voidaan vähentää paremmilla viljelymenetelmillä ja lannoituksen ratkaisuilla. Teollisuus voi kehittää prosessejaan, ja sähköautot kehittyvät.

Päästöjen vähentämisen kannalta energiantuotanto on ratkaisevassa asemassa. Se aiheuttaa niin paljon hiilidioksidipäästöjä, että niiden vähentäminen on keskeistä.

Tutkijoiden näkemys uusista energiantuotannon ratkaisuista ja niiden merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa (LUT-yliopisto)

Poliitikkojen ja yrityspäättäjien on tehtävä ilmastonmuutosta hillitseviä päätöksiä

Greta Thunbergin käynnistämä ilmastotoiminta ja ilmastolakot ovat nuorten tapa kertoa päättäjille, että on ripeästi alettava toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja että tärkeät päätökset kuuluvat maailman johtajille sekä poliittisille ja taloudellisille päättäjille.

Monet ovatkin sitä mieltä, ettei vastuuta ilmastonmuutoksen torjumisesta voi sysätä lapsille ja nuorille, sillä heillä ei ole valtaa vaikuttaa poliittisiin päätöksiin. Alle 18-vuotiaat eivät esimerkiksi Suomessa saa äänestää, mikä pätee myös useimpiin muihin maihin.

Poliitikkojen on tehtävä päätöksiä, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta. He voivat

  • kehittää yhteiskunnan toimintaa vähäpäästöisemmäksi säätämällä lakeja, päättämällä uudistuksista ja käyttämällä taloudellisia keinoja
  • käynnistää toimenpideohjelmia, joiden avulla päästöjä vähennetään
  • tukea esimerkiksi metsien hoitamista tai sähkön tuottamista ilmastonmuutosta torjuvilla tavoilla
  • kannustaa ja ohjata yrityksiä ja kuntia, järjestöjä ja kaikkia kansalaisia toimimaan omalta osaltaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi
  • neuvotella kansainvälisesti isoista toimenpiteistä ja saada ne toteutumaan
  • rahoittaa uusia hankkeita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja säätää haittamaksuja saastuttaville asioille, esimerkiksi tukea uusiutuvia energialähteitä ja verottaa fossilisten polttoaineiden käyttöä.

Ihan samalla tavalla yrityspäättäjien tehtävä on muuttaa yritystoiminta ilmastonmuutoksen kannalta kestäväksi.

Lisätietoa

Yritykset voivat vaikuttaa tuotantomaiden päästöihin

Tuontituotteisiin sisältyy valtava hiilijalanjälki. Yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten nopeasti ilmastokestäviä ratkaisuja otetaan käyttöön Intian ja Kiinan kaltaisissa tuottajamaissa. Kun yritykset alkavat vaatia tavarantoimittajiltaan toimenpiteitä uusiutuvan energian käyttämiseksi ja energian säästämiseksi, on sillä merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin.

Teollisen tuotannon osuus kaikista globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä on 30 prosenttia. Energiaintensiivisen raskaan teollisuuden lisäksi Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC luettelee merkittäviksi kasvihuonekaasupäästöjen lähteeksi muun muassa kemian- ja paperiteollisuuden, ruoanjalostuksen sekä tekstiiliteollisuuden.

 

Heräsikö kysymyksiä?

Ilmastokirjon Suora linja auttaa ja hakee kysymyksiinne asiantuntijan vastauksen.

Lähteet