Ilmastokirjon Suora linja
Ilmastokirjo » Etusivun osiot » Ilmastokirjon Suora linja

Ilmastokirjon Suora linja

Kysy ja vaikuta

Ilmastonmuutos on monipuolinen aihe ja liittyy koulun useimpiin oppiaineisiin. Siksi se voi herättää monia kysymyksiä, joihin oppimateriaalit eivät suoraan tarjoa vastauksia. Tilastoja, informaatiota ja dataa on paljon, eikä sitä aina ole helppoa tulkita. Ilmastokirjo auttaa ja hankkii kysymyksiin asiantuntijan vastauksen.

Katso jo esitetyt kysymykset ja mielipiteet

Kysykää ilmastonmuutoksesta – me hankimme vastaukset

Ilmastokirjo-hanke tukee tiedonhankintaa ja uuden opetussuunnitelman tavoitteita tarjoamalla selkeitä ja ikätasoisia vastauksia vaikeisiinkin kysymyksiin. Tuotamme koulun käyttöön ajankohtaista tietoa suoraan asiantuntijoilta.

Vaikuttakaa päättäjiin – me viemme viestin perille ja hankimme palautteen

Kysymysten lisäksi oppilaat voivat esittää aloitteita, ehdotuksia ja vaatimuksiakin eri alojen päättäjille. Myös oppilaiden kannanottoihin hankimme vastauksen ja palautteen.

Kysymysten, ehdotusten ja mielipiteiden muotoa tai sisältöä ei ole tarkoin rajattu. Kokoava teema on ilmastonmuutos ja sen hillintä. Napakat ja poleemisetkin lähestymistavat ovat sallittuja.

Mahdollisia kysymysten ja kannanottojen aiheita

  • politiikka ja päättäjät
  • yritykset
  • ruokavalio
  • omat valinnat
  • järjestöt
  • valtion toimenpiteet
  • kunnat
  • oma koulu
  • ilmastonmuutoksen syyt
  • ilmastonmuutoksen hillintä
  • tutkimus
  • luvut
  • mielipiteet
  • vaatimukset
  • lait
  • kansainvälinen päätöksenteko
  • tulevaisuus
  • sopimukset
  • liikenne
  • energia
  • ruoka ja maatalous
  • kulutus
  • matkustaminen

Miten Ilmastokirjon Suora linja toimii?

Kysymykset voivat liittyä kouluopetuksessa esiin tuleviin teemoihin, tai aiheeseen voidaan ensin virittäytyä tarjolla olevien aineistojen avulla. Aiheeseen virittäytymiseen sopivat esimerkiksi Ilmastokirjon Open työkalupakkiin kootut materiaalit ja Ilmastokirjon omat taustamateriaalit.

Mielipiteiden, omien kysymysten tai aloitteiden teksti voidaan valmistaa oppilaiden kanssa, ja aloitteet ja kysymykset lähetetään Ilmastokirjoon sähköpostitse. Myös yksittäiset oppilaat ja opettajat voivat lähettää kysymyksiä! Sähköposti: suoralinja(at)opinkirjo.fi

Ilmastokirjo etsii asiantuntijan ja huolehtii vastauksen hankkimisesta. Aloitteet, ehdotukset ja ideat toimitetaan juuri oikealle toimijalle, joka antaa niistä kommenttinsa ja mahdollisen jatkoehdotuksen.

Keskustelu voi jatkua vastauksen perusteella. Ilmastokirjo fasilitoi myös jatkokeskustelut.

Ilmastokirjo voi myös järjestää asiantuntijoiden ja/tai päättäjien kanssa digitaalisen tapaamisen, johon vaikka koko luokka tai rajatumpi ryhmä voi osallistua.

Toimi näin:

Kysymyksen tai kirjeen lähettäminen Ilmastokirjon Suoralle linjalle

Miten päästä alkuun?

Ilmastokirjon Open työkalupakkiin on koottu verkossa avoimesti tarjolla olevia vinkkejä ja sisältöjä ilmastonmuutosteeman työstämiseen. Lisää taustaa ja lähtökohtia keskusteluun tarjoavat Ilmastokirjon itse tuottamat materiaalit.

Ilmastokirjon aineistot johdattavat temaattisesti ilmastonmuutoksen kysymyksiin. Muun muassa elintarvikkeiden tuotannon sekä ruokavalion ja kulutuksen osalta tarjolla on myös laajempi tietopaketti. Lisäksi tarjolla on tiivis yhteenveto ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnästä. Ilmastokirjon aineistopankkiin.

Kysymysten ja aloitteiden työstäminen luokassa

Jakakaa luokka esimerkiksi ryhmiin tai keskustelkaa koko luokan kesken siitä, mikä juuri teitä mietityttää, kiinnostaa tai vaikka huolestuttaa. Toki myös yksittäiset oppilaat ja opettajat voivat oma-aloitteisesti valmistaa ja esittää kysymyksiä!

Onko teillä esimerkiksi ehdotus tai aloite? Haluatteko kysyä päättäjältä, missä ilmastopäätökset viipyvät? Olisiko teillä hyvä ehdotus kasvisruokatuotteeksi? Onko jokin ilmastonmuutokseen liittyvä asia sellainen, josta haluaisitte lisätietoa?

Sitten vain lähetätte kysymyksenne tai aloitteenne Ilmastokirjoon. Ilmastokirjo huolehtii vastauksen hankkimisesta. Vastaus voidaan käsitellä oppilaiden kanssa yhdessä – ja tehdä uusi kysymys!

Vaikuta päättäjään – kirjoita kirje, vaatimus tai ehdotus

Oppilaat voivat kirjoittaa päättäjille myös kirjeitä. Kirjeiden muotoa tai aihetta ei ole ennalta rajattu. Lapset ja nuoret voivat vapaasti käyttää omaa ääntään.

Lähettäkää kirje sähköpostitse Ilmastokirjoon. Jos saamme lähettäjältä luvan, julkaisemme kirjeitä ja vastauksia Ilmastokirjon sivuilla muiden luokkien ja oppilaiden innostamiseksi ja keskustelun herättämiseksi. Kirjeet julkaistaan aina nimettöminä, ellei lähettäjä toisin toivo. Kirjeiden perusteella voimme kehittää hanketta, koostaa katsauksia oppilaiden ilmastoajatuksista ja esittää haasteita päättäjille.

Keneltä voi kysyä ja kenelle voi lähettää kirjeen?

Kaikilta ilmastonmuutokseen vaikuttavilta toimijoilta voi kysyä ja kaikille voi lähettää kirjeen. Ilmastokirjo huolehtii oikean tahon tavoittamisesta.

Esimerkkejä kysymyksen aiheista ja tahoista, joita tavoitamme
    • Kaupan keskusliike: Ruoan hiilijalanjälki, kulutus, uudet kasvipohjaiset tuotteet
    • Elintarvikelan suuri toimija: Lihan ja maidon hiilijalanjälki, hiilineutraalius
    • Poliitikot ja päättäjät: Millä eri tasoilla asioista päätetään, mitä päätöksiä pitäisi tehdä?
    • Ympäristöjärjestöt: Miten ilmastoasioihin vaikutetaan, miten pääsee mukaan?
    • Tutkijat: Ilmastonmuutoksen syyt, seuraukset ja hillintä
    • Yrityspäättäjät: Miten yritykset kantavat ilmastovastuuta?
    • Virkamiehet ja vaikka kaupunginjohtaja: Me ehdotamme…
    • Media: Miten ilmastonmuutoksesta uutisoidaan?

Kysymykset ja vastaukset. Mielipiteet ja palaute.

Kysymys 1.

Mitä tehdään, jos päästään siihen tilanteeseen, että napapiiri on sulanut lähes kokonaan? Onko jotain varasuunnitelmaa/varasuunnitelmia, jos näin pääsee käymään?

VASTAUS A:

Jos maapallo lämpiäisi niin paljon, että napajäätiköt ja tundra olisivat sulaneet, ihmiskunta olisi jo aikamoisissa ongelmissa. Onneksi tämän skenaarion toteutumisista voidaan vielä ehkäistä.

Kuvailemassanne tilanteessa viimeinen oljenkorsi voisi olla ilmaston manipulointi esimerkiksi syöttämällä pilvien muodostumista edistäviä kemikaaleja ilmakehään.

VASTAUS B:

Arktiset alueet lämpenevät noin kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin – joillain arktisilla alueilla jopa kolme kertaa nopeammin kuin maapallon keskiarvo. Tämä aiheuttaa monia dramaattisia vaikutuksia. Arktisen Jäämeren jääpeite on sulanut alle puoleen siitä, mikä se oli 1970-luvulla. Jos kehitys jatkuu, Jäämeri on ensimmäisen kerran kesäaikana jäätön noin vuonna 2030. Suomenkin ilmasto on arktisena maana lämmennyt noin kaksi astetta. Talvet ovat muuttuneet selkeästi lämpimämmiksi ja sateisemmiksi. Etelä-Suomessa, missä suurin osa suomalaisia asuu ja elää, pääsee enää harvoin kokemaan kunnon lumisia talvia. Ilmastonmuutos muuttaa myös kasvi- ja eläinlajien elinolosuhteita. Lajien levinneisyysalueet muuttuvat koko ajan ja monet arktisissa olosuhteissa viihtyvät lajit joutuvat siirtymään aina pohjoisemmaksi. Joidenkin lajien elinympäristö on katoamassa kuten jääkarhun, joka viettää suuren osan vuodesta merijäällä.

Voisi ajatella, että jos arktinen alue kerran lämpiää ja muuttuu näin valtavasti, niin pitäisihän tälle asialle pystyä tekemään jotain. Arktisen alueen lämpeneminen myös kiihdyttää globaalia ilmastonmuutosta, sillä esimerkiksi metaania pääsee ilmakehään sulavasta ikiroudasta. Se myös nostaa merien pintaa kaikkialla erityisesti Grönlannin jääpeitteen sulamisen seurauksena. Katso myös Arktisen neuvoston AMAP-työryhmän raportti.

VASTAUS C:

Pohjoisten alueiden jääpeitteen sulamisella on hyvin vahingollisia vaikutuksia, sillä jään ja lumen väheneminen on itseään tehokkaasti ruokkiva mekanismi, joka edistää napa-alueen yhä nopeampaa lämpenemistä. Talvella kuitenkin napapiirin pohjoispuolinen alue pysyy auringon ulottumattomissa ja niin ollen talvet ovat pysyvästi alueella kylmiä ja näin ollen myös jäätä ja lunta tulee olemaan myös tulevaisuudessa, vaikka lämpenemisen myötä jää ja lumi vähenevät.

Kysymys 2.

Miksi päätökset tehdään miettimättä kaikkien kuntien etua? Esim jos jokin asia toimii Helsingissä, se ei välttämättä toimi kaikkialla muualla.

VASTAUS A:

Suomessa julkinen päätöksenteko on jaettu valtion ja kuntien välillä. Kunnilla on laaja itsemääräämisoikeus joissakin asioissa, kuten maankäytön suunnittelussa. Lait säädetään kuitenkin eduskunnassa. Huhtikuussa 2021 valitaan jokaiseen kuntaan uusi kuntavaltuusto, joka päättää kunnan asioista, voimassa olevien lakien puitteissa. Olette ihan oikeassa siinä, etteivät samat ratkaisut välttämättä sovi kaikissa kunnissa.

VASTAUS D:

Hyvä kysymys. On myös niin että se, mikä on erittäin hyvä ratkaisu pienessä kunnassa, ei välttämättä toimi Helsingissä. Esimerkiksi paljon kiistellyn sote-uudistuksen kohdalla tämä jännite on esillä koko ajan. Ongelman perussyy on muun muassa se, että vaikka puolueet keskimäärin eroavat kannoissaan toisistaan, niiden sisällä voi olla paljonkin erilaisia ja keskenään kilpailevia näkemyksiä. Ei vähiten siksi, että puolueisiin edustajia tulee erilaisista kunnista.

Ilmastoasioiden kohdalla päätöksenteossa kohtaavat tavan takaa lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteet. Jälkimmäisten toteuttaminen edellyttää yleensä edellisten uudelleen arviointia. Tähän ne, joita asia koskee, eivät välttämättä ole valmiita. Tämä koskee valtiollisella tasolla esimerkiksi autoilun ja polttoaineiden verotusta. Tämän esimerkin suhteen on myös suuri ero sillä, asutaanko pienessä kunnassa tai sellaisessa suuressa kaupungissa, jossa joukkoliikenne toimii hyvin.

KATSO MYÖS:

Kunnat järjestävät asukkailleen palveluita, joista suurin osa on määritelty kuntien tehtäviksi laissa. Kunnalle voidaan antaa tehtäviä vain säätämällä siitä laissa.

Lakisääteiset tehtävät liittyvät seuraaviin palveluihin:

  • koulutus ja päiväkoti
  • kulttuuri-, nuoriso- ja kirjasto
  • kaupunkisuunnittelu, maankäyttö
  • vesi- ja jätehuolto
  • ympäristöpalvelut
  • sosiaali- ja terveyspalvelut (siirtymässä hyvinvointialueille sote-uudistuksen jälkeen)
  • palo- ja pelastustoimi (siirtymässä hyvinvointialueille pelastustoimen uudistuksen jälkeen)

Lakisääteisten tehtävien lisäksi kunnat voivat itse ottaa itselleen muita itsehallinnollisia tehtäviä. Nämä liittyvät yleensä talouteen, työllisyyteen ja asumiseen. Lähde: Valtioneuvosto, kuntien tehtävät ja toiminta.

Kuntien hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnan päätösvaltaa käyttää valtuusto. Valtuutetut ja varavaltuutetut valtuustoon valitaan kunnassa neljän vuoden välein toimitettavissa kuntavaaleissa.

Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Lähde: Valtioneuvosto, Kuntien itsehallinto ja päätöksenteko.

Kuntaliitto, kaikkien Suomen kuntien yhteinen organisaatio, on julkaissut tukipaketin kuntien ilmastotyön tueksi. Paketin video ja opas on tarkoitettu tukemaan kuntien johtoa ja päätöksentekijöitä ilmastotyön hahmottamisessa ja suunnittelemisessa.

”Käytännön työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tehdään paikallisella tasolla. Kunnat ovat kuitenkin erilaisia ja jokainen tekee ilmastotyötä omista lähtökohdistaan käsin. Tukipaketin on tarkoitus antaa jokaiselle kunnalle ajatuksia ja keinoja oman ilmastotyön kehittämiseen”, kertoo ilmastoasiantuntija Pauliina Jalonen.

Lähde: Kuntaliiton tukipaketti kuntien ilmastotyötä varten.

Kysymys 3.

20 vuodessa ilmasto on Lapissa lämmennyt nopeasti. Lunta on tullut vähemmän ja keskilämpötila on noussut jopa kahdella asteella. Se saattaa kuulostaa pieneltä, mutta se on oikeasti huolestuttavan paljon. Oravatkin ovat muuttaneet Lappiin lämpenemisen seurauksena. Miettikääpäs sitä. Mitä aiotte tehdä asialle?

VASTAUS A:

WWF Suomi yrittää monin keinoin taistella ilmastonmuutosta vastaan. Vaikutamme poliittisiin päättäjiin kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. Toinen tärkeä kohderyhmä on yritykset, joista monet tarjoavat loistavia ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Pyrimme myös auttamaan yksittäisiä kansalaisia tekemään omassa elämässään kestäviä valintoja. Lisää tietoa wwf.fi ja seuraavista linkeistä:

https://wwf.fi/ilmastonmuutos-suomessa/lapin-tunturit/

https://wwf.fi/uutiset/2020/02/ilmastonmuutos-ajaa-lapin-tuntureiden-elaimet-ja-kasvit-ahdinkoon-katso-miten-tunturiluonto-muuttuu/

VASTAUS B:

Arktista ilmastonmuutosta torjutaan tällä hetkellä kahdella pääasiallisella tavalla. Keskeisimmin tämä tapahtuu YK:n Pariisin ilmastosopimuksen kautta (sopimusteksti tässä).

Se, miten kaikki maailman valtiot sopimuksen osapuolina vähentävät kasvihuonepäästöjään, vaikuttaa myös arktisen alueen lämpenemiseen. Tavoitteena Pariisin sopimuksessa on, että maapallon keskilämpötilan nousu rajataan vähintään alle 2 °C:een (mutta ideaalisti alle 1,5 °C:een) suhteessa esiteolliseen aikaan. Suomi osana Euroopan unionia ajaa voimakkaita ilmastonmuutoksen torjuntatoimia tämän globaalin sopimuksen puitteissa. Pitää muistaa, että kahden asteen nousu globaalisti tarkoittaa noin neljän asteen nousua arktisella alueella.

Kahdeksan arktisen valtion (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti, Kanada, Venäjä ja Yhdysvallat) muodostama Arktinen neuvosto pyrkii hillitsemään alueen lämpenemistä torjumalla juuri niiden aineiden käyttöä, jotka kiihdyttävät arktista lämpenemistä. Esimerkkinä on vaikuttaminen niihin toimintoihin, jotka tuottavat mustaa hiiltä eli nokea. Koska noki pysyy vain lyhyen aikaa ilmakehässä ja lämmittää voimakkaimmin juuri arktisia alueita, sen päästöjen vähentäminen voisi hillitä nopeastikin arktista ilmastonmuutosta. Tämän takia Arktisessa neuvostossa on asetettu tavoite vähentää mustan hiilen päästöjä 25-33 prosenttia vuoden 2013 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Lataa aineisto Arktisen neuvoston sivulta.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin pitää kaikkialla sopeutua. Tämä pätee erityisesti arktisiin alueisiin, joissa konkreettisia muutoksia on tapahtunut jo 1970-luvulta. Arktisessa neuvostossa on toteutettu monia projekteja paremmasta sopeutumisesta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin (lataa aineisto täältä).

Jokaisella arktisella maalla on myös omat ilmastonmuutokseen sopeutumistoimensa, tässä Suomen aineistoa valtioneuvoston julkaisemana.

Koska Suomi on Euroopan unionin jäsen, Suomi toteuttaa myös EU:n ilmastonmuutokseen liittyviä sopeutumistoimia.

VASTAUS C:

Suomessa tosiaan lämpötila on nyt jo noussut yli kaksi astetta ja muutos tulee jatkumaan. Suomessa keskilämpötila nousee noin kaksinkertaisesti sen mitä maailmalla keskimäärin ja Lapissa hieman nopeammin kuin etelässä, talvella enemmän kuin kesällä. Lumentulo on nyt jo myöhentynyt noin kahdella viikolla ja myös tulevaisuudessa lumi tulee entistä myöhemmin. Lapissa kuitenkin lumimäärät talven aikana voivat vielä tulevina vuosikymmeninä kasvaa. Näillä muutoksilla on jo ja tulee olemaan myös tulevaisuudessa vaikutuksia eläimiin ja muuhun luontoon Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa elävät lajit muuttavat kohti pohjoista. Etelästä tulee uusia lajeja tilalle.

Tätä muutosta kuvaan tarkemmin kirjassani Suomen luonto 2100.

Kysyjä: Ilmastoagentit / Nuorten Suomi ry

Vastaukset A: Ilmastovastaava Bernt Nordman, WWF.  Maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

Vastaukset B: Tutkimusprofessori Timo Koivurova, Arktinen keskus, Lapin yliopisto

Vastaukset C: Meteorologi Kerttu Kotakorpi, Yle

Vastaus D: Kustantaja/toimittaja Tuomas Rantanen, kaupunginvaltuutettu (Helsinki. Vihreät)

Kysymyskokonaisuus 4.

Auttaako kasvissyönti ilmastonmuutoksen hillitsemisessä? 

Voiko lihaa syödä ollenkaan? Onko asiassa harmaata aluetta?

Eroaako Suomen tilanne muusta maailmasta?

Jos rehuntuotanto vähenisi, kun kotieläimiä ei Suomessa kasvatettaisi yhtä paljon kuin nyt, mitä pelloille tehtäisiin?

Voisiko Suomi auttaa maailman nälkäongelman ratkaisemisessa?

VASTAUS:

Ruualla on pitkä tie pellolta tehtaiden, kauppojen ja keittiöiden kautta ruokalautaselle. Koko tästä matkasta aiheutuu noin kolmasosa maailman kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, niin myös Suomessa. Maatiloilla tapahtuvan ruuantuotannon osuus päästöistä on suurempi verrattuna ruuan matkan muihin vaiheisiin, ehkä noin kaksi kolmasosaa tai enemmän.

Isolla osalla Suomen pelloista tuotetaan heinää ja viljaa eli rehuja kotieläimille. Samoin pelloilla tuotetaan ruokakasveja suoraan ihmisille, kuten viljaa, öljykasveja, perunaa, hernettä, papuja ja vihanneksia. Peltojen viljelystä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. Samoin päästöjä tulee kotieläimistä, esimerkiksi niiden ruuansulatuksesta ja lannasta. Kotieläinten kasvattaminen on tällä hetkellä rahassa mitattuna tärkeä osa Suomen ruuantuotantoa. Meidän vaihtelevassa ilmastossa ja erityisesti pohjoisemmassa Suomessa on vaikea tuottaa kannattavasti ruokaa pelloilla muuten kuin tuottamalla rehuja kotieläimille.

Keskustelua käydään nyt siitä, voitaisiinko Suomen päästöjä vähentää joko tuottamalla tai syömällä vähemmän kotieläintuotteita. Meillä Suomessa on käytössä asiantuntijoiden laatimat ravitsemussuositukset, joissa kerrotaan paljonko ihmisten pitäisi syödä kasviksia ja hedelmiä päivässä ja paljonko punaista lihaa (siis naudanlihaa, possua ja lammasta) enintään viikossa. Suosituksissa on ajateltu ihmisten terveyttä ja hyvää ravitsemusta. Tällä hetkellä aika moni ei noudata suosituksia ja syö liian vähän kasviksia ja liikaa lihaa. Jos jokainen söisi ravitsemussuositusten mukaan, vähenisivät ruuasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt jo ihan mukavasti.

Enemmänkin voidaan tehdä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että jos puolet tarvitsemistamme proteiinista tulisi eläintuotteista (liha, maito, kananmunat, kala) ja puolet kasvikunnan tuotteista (esim. pavut, herneet, viljat), saataisiin ruokavalion päästöjä vähennettyä noin 20 prosenttia. Tällainen muutos olisi suhteellisen helppo toteuttaa ja se voisi parantaa ihmisten ravitsemusta ja terveyttä.

Samaan aikaan pitää miettiä, mitä maataloudessa ja koko ruuan matkalla pellolta lautaselle voidaan tehdä päästöjen vähentämiseksi. Ja miten ruokahävikki saadaan mahdollisimman pieneksi. Jos viljelytapoja ja eläinten ruokintaa saadaan kehitettyä, voivat maataloudesta syntyvät päästöt vähentyä. Osa pelloista voi toimia myös hiilen varastona eli vähentää ilmakehästä hiilidioksidia, kunhan sopivat kasvit ja viljelytavat saadaan yhdistettyä.

Jos lihan ja maidon kulutus meillä vähenisi, tarvittaisiin Suomessa silloin myös vähemmän peltoa ruuan ja rehun tuottamista varten, paitsi jos tuottaisimme ruokaa myös vietäväksi muihin maihin. Näyttää siltä, että lihan ja maidon kulutus maailmalla ja erityisesti kehittyvissä maissa on kasvussa samaan aikaan, kun se kehittyneissä maissa (kuten Suomessa ja EU:ssa) pysyy ennallaan tai vähenee.

Jos kotieläintuotteiden kysyntä vähenisi Suomessa eikä vientiä olisi, myös tuotanto Suomessa vähenisi, ei kaikkea nykyistä peltoa tarvittaisi ruuan ja rehun tuotantoon. Silloin ylijäävä pelto luultavasti metsitettäisiin eli siihen istutettaisiin puun taimia tai siinä tuotettaisiin polttoaineita käytettäväksi biokaasun tuotannossa tai lämpölaitoksissa. Tämä tarkoittaa, että myös maatilojen määrä vähenisi nykyisestä.

Päästöjen vähennyksen tarve on Suomessakin suuri, eikä sitä kaikkea saada aikaan maatalouden muutoksilla tai ruuan kulutuksen muutoksilla. Isoin osa päästövähennyksistä joudutaan hakemaan polttoaineiden ja muun energian kulutuksesta: miten sähkö ja lämpö tuotetaan, millä polttoaineilla autot, laivat ja lentokoneet liikkuvat? Isoja asioita on ratkottavana myös teräksen ja sementin tuotannossa ja rakentamisessa ja jätteiden käsittelyssä, koska niistä kaikista syntyy kasvihuonekaasupäästöjä.

Maailman nälkäongelman ratkaisemisen kannalta tärkeää on, että yrittäisimme tuottaa mahdollisimman suuren osa tarvitsemastamme ruuasta itse ja emme toisi Suomeen ruokaa ainakaan sellaisilta alueilta, joilla on kova pula vedestä tai viljelymaasta. Voisimme myös auttaa kehittyviä maita ongelmissa, joita liittyy niiden ruuantuotantoon ja koko ruuan tiehen pellolta pöytään. Ja joissakin kriisitilanteissa tarvitaan myös ruoka-apua, jonka antamista Suomi voi tukea ja tukeekin parhaillaan.

Vielä lisää asiasta voi lukea E2 Tutkimuksen raportista Parempi hiili pellossa kuin lautasella.

Vastaus: Kaisa Karttunen, ohjelmajohtaja E2 Tutkimus, maatalous- ja metsätieteiden tohtori


Kysymys 5.

Tuotantoeläinten hyvinvointi on julkisuudessa yhä vahvemmin, kun ilmastonmuutoksesta ja ruokavaliosta keskustellaan. Voiko kuluttuja vaikuttaa eläinten kohteluun ja tuotantotapoihin esimerkiksi ostokäyttäytymisellä?

VASTAUS:

Kyllä, kuluttaja voi vaikuttaa ostokäyttäytymisellään. Eri valmistajien tuotteiden vertailu voi kuitenkin olla vaikeaa.

Luomu-merkittyjen tuotteiden ostaminen on yksi tapa ottaa eläinten hyvinvointi huomioon. Eläinten hyvinvointi nousee luomutuotannossa siitä, että eläimet pääsevät toteuttamaan lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan, saavat laiduntaa kesäisin ja syövät luontaista ravintoaan. Luomueläinten hyvinvoinnin takaavat säännöt on kirjattu luomutuotannon ehtoihin. Niiden noudattamista valvotaan luomutiloilla vuosittain tehtävissä luomutarkastuksissa. Luomukanalat ovat lattiakanaloita, joissa kanoilla on orret ja munintapesät. Kanat pääsevät ulkoilemaan kesäkaudella verkkotarhoissa. Luomusikaloissa emakoita ei pidetä häkeissä, vaan ne porsivat ja imettävät jälkeläisiään vapaina. Sikojen päivärytmiin kuuluu ulkoilu kesäisin, joissain luomusikaloissa ympäri vuoden. Kaikki luomunaudat (lypsylehmät ja lihakarja) saavat kesäisin laiduntaa. Monilla luomutiloilla naudat saavat ulkoilla myös talvella tarhassa. Katso lisää myös tässä lähteenä käytetyltä Pro Luomu ry:n sivuilta.

Myös suomalaisten tuotteiden suosiminen voi olla järkevää siksi, että meillä esimerkiksi antibiootteja annetaan tuotantoeläimille ainoastaan tarpeeseen ja vain eläinlääkärin määräyksellä. Pitkäjänteisen terveydenhuoltotyön ansiosta eläimet pysyvät terveempinä.

Toinen eläinten hyvinvoinnin mittari on EU:n rahoittama Welfare Quality® (WQ®) -hankkeessa kehitetty arviointimenetelmä muun muassa nautojen, sikojen ja siipikarjan hyvinvoinnin arvioimiseksi tuotantotiloilla ja osittain myös teurastamoilla. Myös osa suomalaisista elintarviketoimijoista käyttää tätä mittaria.

Siitä ja muista tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvistä asioista voit lukea Eläinten hyvinvointikeskuksen sivuilta: https://www.elaintieto.fi/elainten-hyvinvointi/

Suomen eläinsuojelujärjestö SEY kertoo myös sivuillaan kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista. Miten kuluttaja voi vaikuttaa?

Luomutuotannosta löydät lisää tietoa tästä OPH:n tuottamasta aineistosta: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/luomumaito.pdf

Myös WWF:n lihaopas tarjoaa tietoa ja suosituksia erityisesti ilmastonmuutokseen liittyen.

Vastaus: Ilmastokirjon tiimi asiantuntijoiden avulla.

Kysymys 6.

Kasvispainotteista ruokavaliota suositellaan yhä laajemmin. Voiko kuluttaja vaikuttaa kaupan ja elintarviketeollisuuden valikoimaan? Voiko elintarviketeollisuudelle tehdä ehdotuksia? Meillä olisi ideoita ja toiveita.

VASTAUS:

Kiitos hyvästä kysymyksestä ja myönteisestä otteesta ruokavalioon ja valikoimaan vaikuttamiseksi.

Kasvisten, marjojen ja hedelmien osuutta ruokavaliossa toivotaan lisättävän. Tämä sisältyy nykyisiin ravitsemussuosituksiin. Kasvisten käyttö ruokavaliossa monipuolistaa ravintoaineiden saantia ja on hyväksi myös ympäristön kannalta. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse syödä tuoreena esim. salaatissa. Erilaisia kasvikunnan tuotteita voi käyttää myös etu- ja pääruokien sekä myös jälkiruokien raaka-aineena. Esimerkiksi porkkana soveltuu moneen käyttöön.

Valikoimaan voi vaikuttaa monin tavoin, joista osa voi toteutua nopeasti ja osa vaatii pidemmän ajan. Kaupan valikoimaan voi vaikuttaa pyytämällä kauppiasta hankkimaan toivottua tuotetta. Tämä toive voi parhaimmillaan toteutua jo viikossa. Kysyntä ja riittävä tuotekierto varmistavat yleensä tuotteen paikan kaupan valikoimissa.

Elintarviketeollisuuden valikoimaan vaikuttavat aina tuoteryhmän kehitys ja kaupan tilaukset. Hyvien ostopäätösten ohella kuluttaja voi olla yhteydessä esimerkiksi yrityksen kuluttajapalveluun vaikkapa internetin kautta. Kuluttajapalveluun voi kirjoittaa parannusehdotuksia ja kommentteja. Myös kiitoksia voi kirjoittaa. Tämä kanava kyllä toimii hyvin, mutta hieman viiveellä, sillä tuotekehitysprojektit kestävät yleensä kuukausia. Kuluttajan ehdotus voi toteutua nykyisen tuotteen parannuksena tai aloite voi antaa idean kokonaan uuden tuotteen kehittämiselle.

Myös yritysten ja kaupan somekanavat voivat olla hyvä tapa tehdä ehdotuksia. Ideat voivat saada esimerkiksi kannatusta tai tykkäyksiä, mikä on asialle eduksi.

Kasvipohjaisten satokauden tuotteiden varastointi talven varalle on aina ollut tärkeää, esimerkiksi pakastamalla tai kuivaamalla herneitä ja marjoja, säilömällä kurkkuja ja punajuuria sekä valmistamalla säilykkeitä, hilloja, mehuja ja soseita. Elintarviketeollisuuden rooli on pidentää kasvipohjaisten raaka-aineiden käyttöaikaa ja helpottaa niiden käyttöä. Monet marja- ja kasvispakasteet ovat tästä hyvä esimerkki. Niiden avulla voi varsinkin talvisaikaan monipuolistaa ruokavaliota.

Uudentyyppisiä kasvipohjaisia elintarvikkeita ovat kasviproteiineja sisältävät tuotteet, jotka helpottavat kuluttajan siirtymistä kohti kasvispainotteista ruokavaliota. Näiden raaka-aineita ovat tyypillisesti palkokasvit, herneet, öljykasvit ja myös viljat kuten kaura.

Elintarviketeollisuuden tuotekehitystiimit ovat aktiivisia ja jo vuosia sitten he ovat tiedostaneet kasvipohjaisten elintarvikkeiden mahdollisuudet. Työ jatkuu ja asia on tosi ajankohtainen. Siispä rohkeasti ehdotuksia tekemään! Ehkäpä uusi vegepizza, kasvishampurilainen tai kauratuote syntyy juuri teidän aloitteenne pohjalta…

Kiitos aktiivisuudestanne!

Vastaus: Elisa Piesala, toimialapäällikkö, Elintarviketeollisuusliitto ry

Kysymys 7.

Olemme luokassa ymmällämme. Olemme lukeneet lehdistä, että Kiinan hiilivoiman käytön lisäys on suurempi kuin muun maailman vähennykset. Ja samaan aikaan olemme lukeneet, että sähkö- ja tuulivoiman lisäys sähköntuotannossa olisi jopa 17 %. Mikä on ilmastonmuutoksen hillitsemisen tilanne energiantuotannossa? Emme oikein tiedä, mitä ajatella. Suomalaista Fortumiakin arvostellaan hiilivoiman käytön lisäämisestä Saksassa. Tämä vaikuttaa kovin ristiriitaiselta. Voimmeko vaikuttaa mitenkään?

Ylen uutiset kertovat nimittäin näin.

Tässä Iltalehden uutinen asiasta.

Juttu HS:ssä. 

VASTAUS:

Jokaisen maan on tehtävä oma osuutensa ilmastopäästöjen vähentämisessä, vastuuta ei voi sysätä muille. Suomessa on tehty ja tehdään parhaillaan paljon töitä energiantuotannon päästöjen vähentämiseksi. Energiantuotannon päästöt ja Suomen kokonaispäästöt ovatkin vähentyneet viime vuosina.

Suomen hallituksen ilmastotoimien puoliväliarvio ja lista tehdyistä ilmastotoimista löytyy linkin sivulta 14 alkaen.

Tietoa Suomen kokonaispäästöjen vähentymisestä (Tilastokeskus).

Toivoa päästöjen vähenemiseksi myös maailmanlaajuisesti on nyt enemmän kuin aiemmin. Moni maa on lähtenyt mukaan ilmastotyöhön. Vaikka Kiina on samaan aikaan suurin fossiilisten päästöjen tuottaja, on se ykkönen myös puhtaan aurinko- ja tuulivoiman tuottamisessa.

Lisää kansainvälisistä näköaloista esimerkiksi ministerin kolumnissa  ja Sitran blogissa.

Työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kuitenkin vielä paljon jäljellä. Suomi on uudistanut valtion omistajapoliittisia linjauksia viime vuonna. Uudet linjaukset velvoittavat yrityksiä, kuten Fortumia, ottamaan ilmastonmuutoksen huomioon aiempaa paremmin.

Jokainen voi hillitä ilmastonmuutosta muuttamalla omia elintapojaan vähäpäästöisemmiksi. Kaikki ilmastopäästömme eivät aiheudu toiminnastamme kotimaassa, vaan esimerkiksi siitä, että tuontitavaroiden valmistamisesta syntyy päästöjä maissa, joissa ne valmistetaan. Siksi on oleellista, että hiilineutraaliutta mietitään koko tuotantoketjun laajuudelta. Myös omilla ostopäätöksillään voi vaikuttaa.

Tärkeä keino on vaikuttaa yhteiskunnallisesti: puhu ilmastoasioista kavereillesi, kotiväelle, harrastuksissa ja koulussa. Vaadi ilmastotekoja yrityksiltä ja päättäjiltä.

Vastaaja: Krista Mikkonen, ympäristö- ja ilmastoministeri

KATSO MYÖS:

Tässä lisätietoa muualla kuin Suomessa syntyvistä päästöistä. Artikkeli on peräisin suomalaisten kehitysjärjestöjen julkaisemasta Maailman kuvalehdestä.

Vastaaja: Ilmastokirjon tiimi